RÄMÖ OY

 

KONEPAJA JA TERÄSVERKKOTEHDAS

 

Näistä kahdesta tuotantoyksikösta muodostuu Rämö Oy.

 

Pitkät perinteet ja maineikas historia ovat tuoneet vakaat suhteet johtaviin vientiyrityksiin.

 

Perinteet alkavat vuodesta 1935, jolloin yritys on perustettu. Konepajatoiminta alkoi kyseisenä vuonna Äyräpäässä, Teräsverkon tekeminen aloitettiin 1965 ensimmäisenä Suomessa.

 

 

 

Historia

Rämö Oy:n monivaiheinen historia alkaa Äyräpään pitäjässä Vuosalmen kylässä vuonna 1935 perustetusta Vuosalmen Korjaus - Konepajasta. Sen jälkeen yhtiö on kokenut sodan ja evakkoon lähdön, ja lopulta monien vaiheiden kautta kotiutunut Imatralle Sulattimon teollisuusalueelle. Pienestä Korjaus - Konepajasta on tullut keskiraskaan konepajateollisuuden ammattilainen sekä Suomen kokenein teräsverkon valmistaja.

 

Seuraavassa on kerrottu yhtiön monivaiheisesta historiasta aina Äyräpään ajoista nykypäivään.

 

Äyräpään aika

 

Vuonna 1935 Jouko Rämö perusti Äyräpäässä Vuosalmen Korjaus - Konepajan.Tuntumaa rautaan hän oli saanut jo nuorena isänsä sepänpajalla. Sepänpaja tuli Joukolle, kuten oli tullut isä - Villellekin perintönä. Työkokemusta Jouko oli saanut myös 1920 - luvulla perustetussa Karjalan Huopatehtaassa, jonne hän oli seurannut isänsä jalanjälkiä aluksi höyrykoneen lämmittäjäksi ja remonttimieheksi.

 

Vuosalmen Korjaus - Konepajaan hankittiin tuolloin monipuoliset ja nykyaikaiset koneet Machineryltä Viipurista. Toimintaan tulivat mukaan myös Joukon veljet Kalevi ja Pentti. Vuosalmen Korjaus - Konepaja oli tuohon aikaan ainut niillä seuduilla ja työtä tuotiin useista pitäjistä. Konepajan varusteisiin kuuluivat mm. metallisorvi, porakone, hitsauslaitteet ja muita metallin käsittelyssä tarvittavia koneita. Lisäksi oli paja varusteineen.

 

Sodan vuodet

 

Talvisodan syttymisen myötä Vuosalmen Korjaus - Konepajan voimat keskitettiin sodassa tarvittavien välineiden korjaamiseen. Rintamalinjan lähestyessä armeijan taholta suunniteltiin korjausvarikon rakentamista Heinjoelle ja konepajan siirtämistä sinne. Sinne ennätettiin viedä kuitenkin vain yksi sorvi ja muuta pientä tavaraa, kun lähtö evakkoon tuli. Marraskuussa 1940 Jouko Rämö veljineen sai siirron Lappeenrantaan, jossa Backin autokorjaamossa kunnostettiin armeijan autoja. Syksyllä oli muutto Savitaipaleelle, mutta vasta loppuvuodesta muutto Kausalaan normalisoi elämän. Siellä käynnistettiin ripeästi Vuosalmen Korjaus - Konepajan toiminta ja sinne hankittiin uudet koneet Vuosalmeen ja Heinjoelle jääneiden tilalle. Konepajan toiminta oli saatu hyvään käyntiin, kun juhannusaattona 1941 piti lähteä uuteen sotaan. 1942 Jouko Rämö sai määräyksen siirtyä Viipuriin. Sieltä hänet lomautettiin rakentamaan Vuosalmen Korjaus - Konepajaa lähinnä armeijan tarpeisiin. Konepajaan ostettiin uusia koneita ja tuotiin vanhoja Kausalasta. Kun kaikki saatiin valmiiksi, alettiin Vuosalmen pelloille kaivaa tykkejä. Konepajan koneet siirrettiin nyt Noormarkkuun. Siellä Jouko Rämö sodan päätyttyä vuokrasi eräästä autotallista tilat ja ryhtyi valmistamaan huopatehtaan koneita.

 

Imatralle

 

Vuonna 1945 Jouko Rämö vuokrasi lapsuudenystävältään ja korjausmieskumppaniltaan Emil Kopralta tiloja konepajatoiminnan aloittamiseen Vuoksenniskalta. Emil oli käynyt Noormarkussa pyytämässä Jouko Rämöä veljineen Imatralle yrittäjiksi. Pian Vuoksenniskalle tulon jälkeen oli selvää, että tänne Vuoksen yläjuoksulle, vajaa 30 kilometriä Äyräpään Vuosalmea pohjoisemmaksi Korjaus - Konepaja jäisi.

 

Vuosalmen Korjaus - Konepajan siirtyminen  Vuoksenniskalle merkitsi taas kerran toiminnan aloittamista alusta. Töihin tartuttiin Joukon toimiessa mestarina, Kalevin hitsaajana ja Pentin sorvaajana aivan kuten ennen sotia Vuosalmessakin. Toiminnan laajetessa varsin nopeasti Jouko osti armeijan vanhan parakin ja pystytti sen nykyiseen Vuoksenniskantien ja Lakasentien risteykseen. Tuohon aikaan yritys työllisti jo 50 henkilöä.

 

Aluksi päätuotteita olivat Jouko Rämön kehittämät villankarstauskoneet, pilkekoneet ja kessuleikkuri, joista kuvassa yllä on villankarstauskone. Konepaja oli mukana myös sotakorvausten valmistuksessa. Tällöin osallistuttiin ensimmäisen kerran paperikoneen valmistukseen Wärtsilän alihankkijana. Tuolloin alkoi myös yhteistyö, joka on jatkunut koko ajan.

 

Omat onnistuneet tuotteet antoivat yritykselle nimeä ympäri Suomen. Aina Jouko Rämö oli miettinyt keinoja, joilla työtä voitaisiin yksinkertaistaa, koneita ja laitteita kehittää sekä toimintaa taloudellistaa. Ideoita syntyi runsaasti, mutta perustana on ollut Äyräpään pelloista lähtöisin oleva talonpoikaisajattelu ja Vuosalmen sepän pajasta saatu käytännön kokemus.

 

Rämön Konepajaksi

 

Imatralle muuton jälkeen eivät rekisteriviranomaiset olleet halukkaita rekisteröimään yritystä entisellä nimellä, koska Vuosalmi oli luovutetulla alueella. Niinpä vuonna 1948 yrityksen nimeksi tuli Rämön Konepaja, omistajinaan Jouko ja Kalevi Rämö.

 

Kun Oy Vuoksenniska Ab:n johto kuuli toimintansa aloittaneesta konepajasta ja sen konekannasta, ryhdyttiin uuden konepaja - alan yrittäjän palveluita ostamaan. Pula - ajan aikaan liittyneiden koneiden kysynnän heiketessä rautatehtaan tilaukset työllistivät konepajan. Tuosta alkoi jakso, jolloin yrityksellä on ollut varsin vähän omia tuotteita, ja pääpaino siirtyi alihankintapuolelle.

 

Valimotoimintaa

 

Vuonna 1950 Jouko Rämö osti Oy Vuoksenniska Ab:ltä vanhoja tehdasrakennuksia konepajan nykyiseltä teollisuusalueelta Sulattimolta. Kiinteistökaupat enteilivät toiminnan laajentamista valimolla, joka aloittikin toimintansa heti, kun rakennuksen muutostyöt valmistuivat. Tuohon aikaan konepajoissa käytettiin etupäässä valuosia. Valimotoimintaa harjoitettiin Rämön Konepajassa neljännesvuosisata, eli vuosina 1950 - 75. Valimo tuotti valuosia konepajan tarpeiden lisäksi myös myyntiin. Tunnetuimpia olivat paineputkien muotokappaleet, joita vesilaitokset käyttivät ympäri Suomen. Valimon erikoisin työ oli neljän tonnin painoisten valumuottien, valannekokillien valaminen Imatran Rautatehtaan tarpeisiin.

 

Uudet haasteet

 

Vuonna 1956 siirtyi koko konepajan toiminta Vuoksenniskalta Sulattimolle. Rämön Konepaja oli nyt alueella, jossa se kehittyi nykyiseen muotoonsa. Kun Suomessa elettiin 1950 - luvun lopulla ja 1960 - luvulla kiivasta rakentamisen aikaa, toi se yritystoimintaankin uusia piirteitä. Yksi oli ns. reppufirmojen syntyminen. Tällöin syntyi myös Rämön Konepajan sisaryritys Imatran Teollisuushuolto, joka parhaimmillaan työllisti 100 asennusmiestä. Tämä yritys toimi vuosina 1958 - 65, ja tuohon aikaan oli Rämön Konepajan kokonaishenkilökunta suurimmillaan yli 150 henkilöä.

 

1960 - luvulla Rämön konepajassa elettiin uudelleenarvioinnin aikaa. Yrityksen henkilöstö oli paisunut, ja organisaatio muodostui ajanoloon liian raskaaksi. Sitten päädyttiinkin toiseen äärimmäisyyteen, jossa yrityksen koko toimintaa johti kaksi henkilöä. Jouko Rämön lisäksi toiseksi vetäjäksi tuli hänen poikansa, teknikoksi valmistunut Lauri Rämö. Tällä miehityksellä yritystä johdettiin lähes kymmenen vuotta. Rämön Konepajan tekniseksi johtajaksi Lauri Rämö nimettiin vuonna 1970.

 

Teräsverkkoa

 

Vuonna 1965 Rämön teollisuusalueella aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen levyteräsverkkotehdas. Imatran Rautatehtaalla oli samana vuonna valmistunut uusi lankavalssaamo, jonka tuotteet soveltuivat jatkojalostettavaksi rakennusteollisuudelle. Tehtaan johdon taholta otettiin yhteyttä Jouko Rämöön ja annettiin ehdotuksia teräsverkkotehtaan perustamisen suuntaan. Kauan ei asiaa mietitty, ja vuonna 1966 Rämön Konepajan sisaryritys Imatran Teräsverkko Oy:n toiminta oli jo täydessä käynnissä. Uuden osakeyhtiön toimitusjohtajaksi tuli Jouko Rämö.

 

Teräsverkkotehtaan käynnistyminen avasi uuden toimintamuodon myös konepajalle. Vuosina 1966 - 77 konepajan yhteydessä toimi harjoituspaja, jossa ammattikoulusta päässeet pojat saivat jatko - opetusta. Pajan kautta yritys on saanut ammattitaitoisia työntekijöitä. Harjoituspajassa ryhdyttiin myös jatkojalostamaan verkkotehtaan tuotteita. Kuljetus- ja varastohäkit muodostivat pitkäksi aikaa merkittävän oman tuotteen, jollaisia ei oikeastaan karstaus- ja pilkekoneiden jälkeen konepajalla ollut tehtykään.

 

Laajentumisen vuodet

 

Rämön Konepajan toiminta kasvoi ja selkiytyi 1960 - luvulla. Vuosikymmenen loppupuolella alkoi mittavaksi muodostunut yhteistoiminta Valtionrautateiden kanssa. Ensimmäiset vaununosat valmistettiin vuonna 1966 ja kolme vuotta myöhemmin käynnistyi erikoisvaunujen valmistaminen. Rämö on ollut VR:n kanssa kehittelemässä mm. hakevaunuja, apulannan kuljetusvaunuja, tukkivaunuja, malmivaunuja, talkkivaunuja ja sahatavaran kuljetusvaunuja. Kaikkiaan Rämö on tehnyt VR:lle noin 800 erikoisvaunua. Vuosina 1974 - 1982 konepaja valmisti VR:lle myös 1200 rautatievaunun runkoa ja saman määrän telejä. Lisäksi on tehty huomattava määrä vaunujen korjauksia ja muutostöitä. VR:n erikoisvaunujen kehittelyssä ja rakentamisessa Rämö on saanut tunnustusta niin tilaajan VR:n kuin käyttäjienkin taholta.

 

VR:n vaunutilausten vuoksi paineet tuotantotilojen laajentamista kohtaan lisääntyivät, ja vuonna 1973 valmistui ensimmäinen uusi teollisuushalli, johon sijoitettiin levypuoli. Hallia jatkettiin vuonna 1977, ja näin saatiin levypuolelle lisää tilaa sekä uutena osastona pintakäsittely. Pintakäsittelyosastoa laajennettiin vuonna 1980. Koneistamo sai uudet tilat vuonna 1983, mikä merkitsi samalla raskaskonepuolen tuloa ja konepajan siirtymistä uudelle ulottuvuudelle. Viimeisimmät laajentumiset ovat tapahtuneet vuosina 1991 ja 2001. Vuonna 1991 verkkotehdas laajentui nykyiseen mittaansa, jolloin tuotantotilat kaksinkertaistuivat. Vuonna 2001 osa vanhasta koneistamosta muutettiin kokoonpanohalliksi, ja osa jäi edelleen koneistamon käyttöön.

 

Keskisuuri metalliteollisuusyritys

 

Vuonna 1976 Rämön Konepaja muuttui kommandiittiyhtiöksi ja seuraavana vuonna osakeyhtiöksi. Imatran Teräsverkko Oy fuusioitiin vuonna 1979 Rämö Osakeyhtiöön ja vuonna 1984 yrityksen nimi muutettiin Rämö Oy:ksi. Rämö Oy:n konepajan suurin asiakas oli noin 20 vuotta Valtionrautatiet. Tämän jälkeen asiakkaiksi tuli Valmet Oy, paperikoneen osien tilaajana sekä Neles Oy venttiiliosien tilaajana.

 

 

Katsaus nykypäivään

 

Jouko Rämön kuoltua vuonna 1989 siirtyi Lauri Rämö yrityksen toimitusjohtajaksi.

Rämö Oy siirtyi kolmannen sukupolven johtoon, kun Lauri Rämön poika Pekka Rämö nimettiin yhtiön toimitusjohtajaksi 22.1.2002.  Paavo Rämö nimettiin toimitusjohtajaksi 1.6.2006, samanaikaisesti Pekka Rämö siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi.